Järvien tila

Hulauden vesialueen järvien tilaluokitus on arvioitu välttäväksi.

Suomen järvistä 96 % on välttävää paremmassa luokassa. EU:n vesipuitedirektiivi vaatii, että kaikki EU:n järvet on saatava vuoteen 2015 mennessä tasolle hyvä, mistä Hulaudessa ollaan kahden luokan päässä.

Kunnostushanke on käynnistetty esiselvityksellä, jonka mukaan Hulauden vesialueen ongelmia ovat:

1. Voimakas rehevyys ja levien massaesiintymät
2. Kevättalven alhaiset vedenkorkeudet
3. Välttävä happitilanne
4. Särkikalavaltainen kalakanta
5. Kasvillisuus ja umpeenkasvu 

Voimakas rehevyys ja levien massaesiintymät

Hulauden vesialueen suurin ongelma on voimakas rehevyys sen seurannaisvaikutuksineen. Voimakkaat levien massakukinnat aiheuttavat sen, että vesistöllä ei ole ajoittain virkistyskäyttöarvoa ja myös terveydellinen haitta on todellinen uhka. Levien massaesiintymät alkavat tavallisesti heinäkuun alkupuolelta jatkuen elo-syyskuulle. Heinälahdella massaesiintymää tavataan koko järvialueella ja Hulaudessa lähinnä lahtialueilla. Erityisesti lämpiminä kesäpäivinä leväesiintymät voivat olla todella runsaita.

Kevättalven alhaiset vedenkorkeudet

Pyhäjärven säännöstelyyn liittyy keväinen vedenpinnan alentaminen eli kevätkuoppa ja se vaikuttaa myös Hulauden vesialueeseen. Kohdealue on erityisen matalaa syvyyden ollessa suurimmalla osalla vesialueesta 0,8 - 1,5 m. Kun vedenpintaa alennetaan kevätkuopan aikana noin 0,7 metriä ja tämän lisäksi jäätä on 0,4 m, ei vesitilavuutta jää jäljelle juuri lainkaan. Kevätkuopan aikana myös hyvälaatuisin vesi eli päällysvesi poistuu järvestä. Tämä koskee erityisesti kerrostuvaa Heinälahtea. Heinälahteen jää heikkohappinen ja ravinteisin alusvesi. Myös talvikalastus on lähes mahdotonta kevätkuopan aikana.

Välttävä happitilanne

Välttävä ja ajoittain huono happitilanne liittyy sekä rehevyyteen että Pyhäjärven kevätkuoppaan. Voimakkaat leväkukinnat tuottavat suuren määrän orgaanista ainesta, joka hajotessaan kuluttaa happea. Osa-alueista ainoastaan Heinälahti kerrostuu, tosin sielläkin kesäkerrostuneisuus on heikkoa. Vedenlaatuhavaintojen perusteella täysin hapetonta alusvettä on esiintynyt vain erittäin harvoin, mutta voimakas vähentyminen on jokavuotista. Talvinen happitilanne on heikko ajoittain myös matalalla Hulausjärvellä.

Särkikalavaltainen kalakanta

Kalakannasta lähes 80 %:a on särkikalaa, ja sen biomassa on erittäin suuri (Ala-Opas 2004).

Kasvillisuus ja umpeenkasvu

Vesikasvillisuus on lisääntynyt viime vuosina erityisesti Hulausjärvellä. Kasvustot, lähinnä uistinvita, muodostavat paikoitellen saarekkeita myös selkäalueelle haitaten veneilyä.

Seuraava