Tietoa alueesta

Ilmakuvia Hulauden vesistöalueesta ja Rikalan kanavasta 2012

PDF-tiedosto12B18-0087.pdf (874 kB)
Hulausjärvi
PDF-tiedosto12B18-0089.pdf (839 kB)
Hulausjärvi
PDF-tiedosto12B18-0091.pdf (917 kB)
Rikalan kanava ja hulausjärvi
PDF-tiedosto12B18-0095.pdf (956 kB)
Vanajavesi, kanava ja taustalla Hulauden vesistöalue

Alueen nähtävyyksistä erikoisin on 1700-luvulla rakennettu Rikalan kanava, joka on Suomen ainoa sisävesikanava. Kanavan rakentaminen aloitettiin Ruotsin vallan aikana. Kanavan rakentamiskäskyn antoi Ruotsin kuningas Kustaa III, mutta yli 10 vuotta kestänyttä hanketta ei koskaan saatu päätökseen, koska sota Puolaa vastaan vaati kaivuutöitä tehneet sotilaat rintamalle. Jo valmiiksi kaivetun kaksi kilometriä pitkän kanavan oli tarkoitus yhdistää Vanajaveden Korteselkä ja Rikalanjärvi. Vanajaveden ja Pyhäjärven vesistön yhdisti myöhemmin neljä kilometriä pohjoisemmaksi rakennettu Lempäälän kanava. Kanava näkyy maastossa nykyisin osin veden täyttämänä uomana ja osin kuivana. Rikalanjärven päässä erottuvat selvästi tehdyt kallioleikkaukset.

Vanha, jopa tuhatvuotinen Hiidentie, joka johti Hämeenlinnasta Akaan kautta Tammerkoskelle on alueella paikoin yhä vanhalla linjallaan polveillen mutkaisena ja mäkisenä läpi kulttuurimaiseman. Esimerkkinä Hulausjärven rantaa seuraileva Hulaudentie.

Rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle valmistui vuonna 1876. Hulauden vesialueenkin välittömässä läheisyydessä oli useita pysäkkejä ja seisakkeita, kuten Hulauden pysäkki ja Mattilan pysäkki, jotka osaltaan houkuttelivat alueelle asutusta ja kesähuviloita 1900-luvun alussa. Alueella asuneet ovat aikoinaan kulkenut koulu- ja työmatkansa Lempäälän kirkolle junalla, mutta pysäkeillä on junat viimeksi pysähtyneet 1980-luvulla.

Vuonna 1918 alue oli kansalaissodan ratkaisevien taisteluiden näyttämönä ja lukuisia rakennuksia tuhoutui. Jäljellä on kuitenkin vielä muutamia vuosisadan alun piirteet säilyttäneitä rakennuksia. Alueen vanhoista pihapuista löytyy yhä kranaatinsirpaleita muistona tuon ajan tapahtumista.

Hulauden vesialueen kauniilla rannoilla on nykyään sulassa sovussa vanhaa ja uutta vakituista asutusta sekä  kesäasutusta eri aikakausilta. Jo vuosisatoja on alueella toiminut kantatiloja, jotka 1700-luvun isojaossa hajautettiin ryhmäkylistä uudelleen jaettujen peltojensa lähelle. 1900-luvun alussa asutus on täydentynyt ensin järvien rannoille nousseilla hienostohuviloilla ja tilattomilla mökeillä rautateidenkin vetämänä. Myöhemmin teollistumisen myötä ja varallisuuden noustessa asutus on täydentynyt työväestön kesäasutuksella ja nyttemmin Tampereen alueen kasvun myötä kiihtyneellä omakotitalojen uudisrakentamisella.

Tietoa ja valokuvia alueen historiasta löytyy mm. julkaisusta: Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma.

Hulausjärvi
Rikalan kanavan länsipää
Mattilankylän näkötorni