Tietoa alueesta

Alueen nähtävyyksistä erikoisin on 1700-luvulla rakennettu Rikalan kanava, joka on Suomen ainoa sisävesikanava. Kanavan rakentaminen aloitettiin Ruotsin vallan aikana. Kanavan rakentamiskäskyn antoi Ruotsin kuningas Kustaa III, mutta yli 10 vuotta kestänyttä hanketta ei koskaan saatu päätökseen. Sota Puolaa vastaan vaati kaivuutöitä tehneet sotilaat rintamalle ja kaivaminen pehmeään saviseen maahan osoittautui muutoinkin haastavaksi. Jo valmiiksi kaivetun kaksi kilometriä pitkän kanavan oli tarkoitus yhdistää Vanajaveden Korteselkä ja Rikalanjärvi. Vanajaveden ja Pyhäjärven vesistön yhdisti myöhemmin neljä kilometriä pohjoisemmaksi rakennettu Lempäälän kanava. Kanava näkyy maastossa nykyisin osin veden täyttämänä uomana ja osin kuivana. Näkyvimmät rakenteet ovt Rikalanjärven päässä olevat kallioleikkaukset sulkuja varten sekä Mattilan koulun kohdalla maastossa selvästi näkyvä veden täyttämä kanavauoma.

Tuhatvuotinen Hiidentie, joka johti Hämeenlinnasta Akaan kautta Tammerkoskelle on alueella paikoin yhä vanhalla linjallaan polveillen mutkaisena ja mäkisenä läpi kulttuurimaiseman. Esimerkkinä Hulausjärven rantaa seuraileva Hulaudentie, jota pitkin myös retkeilyreitti Birgitan polku kulkee.

Mattilan näkötorni. Birgitan polku päättyy Pyhällönvuoren huipulta kohoavaan korkeaan puidenlatvojen yläpuolelle yltävään näkötorniin, joka on rakennettu Mattilan kyläyhteisön voimin. Näkötornista aukeavat avarat näkymät järvimaisemaan kantaen aina Tampereelle ja Urjalan tuulipuistoon. Näkötorni onkin myös lintuharrastajien suosiossa etenkin hanhien muuttoa seurattaessa.

Rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle valmistui vuonna 1876. Hulauden vesialueenkin välittömässä läheisyydessä oli useita pysäkkejä ja seisakkeita, kuten Hulauden pysäkki ja Mattilan pysäkki, jotka osaltaan houkuttelivat alueelle asutusta ja kesähuviloita 1900-luvun alussa. Alueella asuneet ovat aikoinaan kulkeneet koulu- ja työmatkansa Lempäälän kirkolle junalla, mutta pysäkeillä on junat viimeksi pysähtyneet 1980-luvulla.

Vuonna 1918 alue oli kansalaissodan ratkaisevien taisteluiden näyttämönä Tampereen alueen viimeisen rintamalinjan halkaistessa alueen ja lukuisia näyttäviä huviloita, joissa useissa ajan hengen mukaiseti tornitkin, tuhoutui punaisten panssarijunan ja kenttätykkien tulituksessa. Jäljellä on kuitenkin vielä muutamia vuosisadan alun piirteet säilyttäneitä rakennuksia. Alueen vanhoista pihapuista löytyy yhä kranaatinsirpaleita, tai tarkemmin shrapnellin kuulia, muistona tuon ajan tapahtumista.

Hulauden vesialueen kauniilla rannoilla on nykyään sulassa sovussa vanhaa ja uutta vakituista asutusta sekä  kesäasutusta eri aikakausilta. Jo vuosisatoja on alueella toiminut kantatiloja, jotka 1700-luvun isojaossa hajautettiin ryhmäkylistä uudelleen jaettujen peltojensa lähelle. 1900-luvun alussa asutus on täydentynyt ensin järvien rannoille nousseilla hienostohuviloilla ja tilattomilla mökeillä rautateidenkin vetämänä. Myöhemmin teollistumisen myötä ja varallisuuden noustessa asutus on täydentynyt työväestön kesäasutuksella ja nyttemmin Tampereen alueen kasvun myötä kiihtyneellä omakotitalojen uudisrakentamisella.

Tietoa ja valokuvia alueen historiasta löytyy mm. julkaisusta: Teiden varsilla ja vesireiteillä, Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma.