Aamulehti päätti vaikuttaa kunnahallitukseen hanketta vastaan

Aamulehden toimittaja päätti tuoda julki oman kantansa ympäristöhankkeeseen kunnanhallituksen kokouspäivänä.

Kunnostushanke pääsi Aamulehteen oikein etusivulle. Hienoa, että hanke kiinnostaa ja saa julkisuutta!

Aamulehti kuitenkin kirjoittaa maanantaina 26.1 kunnostushankkeesta hyvin yksipuoliseen ja negatiiviseen sävyyn ja sinetöi kannanottonsa otsikoimalla juttunsa iltapäivälehtimäisesti ”uhkaa tulla hukkaputki”. Koko huomio kiinnitetään vain kustannuksiin, joiden väitetään vieläpä rajusti nousevan, vaikka päinvastoin keskeyttämisellä estetään ennakoimattomien kustannusten muodostuminen. Toisin kuin ensimmäisessä rakennusvaiheessa, jossa yhdistyksen väliintuloyrityksistä huolimatta jatkettiin, vaikka suunnitelmista poikettiin ja aiheutettiin suuria lisäkustannuksia. Tarkoitushan on odottaa alueen kuivumista alkuperäistä suunnitelmaa noudattaen ja pysyä kilpailutetun urakan kustannuksissa ilman lisätöitä. Toteutusaikaa siis pidennetään  sen sijaan, että hyväksyttäisiin kustannusten nousu lisääntyvän tuennan tai sortuvien luiskien korjaamisen takia. Toimittaja Kati Kalliosaaren laatima juttu ilmestyy samana päivänä, jolloin kunnanhallitus päättää aiheesta. Haiskahtaa tilaustyöltä.

Todellisuudessa hanke on nyt siinä vaiheessa, että alkuperäisen suunnitelman mukainen alueen kuivattaminen on osoittautunut välttämättömäksi, jotta avokanavaosuus voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Keskeyttäminen ei lisää kustannuksia, vaan pidentää hankkeen aikataulua. Jotain lisäkustannuksia toki tulee, kun sopimuksia rukataan ja aikataulua venytetään, mutta nämä summat ovat pieniä, luokkaa kymppitonni tai kaksi, eikä Aamulehden toimittajan maalailema mehevä 700 000 euroa.

Muutoinkin toimittaja tykkää maalailla mehevillä summilla, kuten etusivun insertissä väittämällä että Lempäälän kunnalta on palanut jo puoli miljoonaa euroa. Totta että tämän verran Lempäälän tekninen toimi sai käytettyä ensimmäiseen osuuteen, mutta kustannuksiinhan osallistui myös EU, Vesilahden kunta ja kunnostusyhdistys sekä ranta-asukkaat ja muut lahjoittajat. Toki yhdistys suostui maksamaan osuutensa ja ranta-asukkaiden osuuden vain suunnitelman mukaisista toimista ja kustannuksista, ei suunnitelmasta poikkeamisen aiheuttamasta kustannusylityksestä. Myös nyt käynnissä olevan vaiheen kustannuksiksi annetaan ymmärtää budjetoitu 187 000 € tänä vuonna. Todellisuudessa käytetty on 40 000 €, joka jo sisältää vielä tekemättä olevat jatkotoimet alueen kuivumisen varmistamiseksi ennen kuivatustaukoa.

Hankkeen rakennuttajakonsultti Ville Holopaisenkin kanta on jutussa onnistuttu kääntämään hankkeelle vastaiseksi. Toimittaja on onnistunut saamaan häneltä pari lausetta, jotka kontekstista irroittettuna vaikuttavat hankkeen vastaisilta. Todellisuudessa Ville Holopainen on esittänyt meille ja kunnahallitukselle, että jos alueen annetaan kuivua ennen töiden jatkamista, hän uskoo vakaasti, että työ on sen jälkeen tehtävissä suunnitelluilla työtavoilla ja kustannuksilla.

Ei tästä nyt ainakaan tutkivan journalismin palkintoa voi myöntää, kun alkuvaiheen ylityksen syitä ei ole edes yritetty selvittää, sen enempää kuin sitäkään, miksi vedenpinta on niin korkealla seuraavalla osuudella.

Tavoitteemme oli, että Turuntien alitus olisi saatu auki jo alkukeväästä 2014, alun perin toki jo heti kesällä 2013, kun ensimmäisen vaiheen työt valmistuivat - kuten meille kunnan puolesta luvattiinkin. Näin alue olisi kuivunut kesän tai jopa kahden yli. Jotkut virkamiehet kuitenkin estivät tämän, mahdollisesti tarkoitushakuisesti, venyttämällä jo rakennetun alitusputken avaamista kesästä 2013 lokakuuhun 2014 saakka. Siis yli kahden kesän!

Aikataulupainetta jatkolle aiheuttaa yhdistyksen hankkeelle hankkima 50 % EU-tuki, joka on käytettävä kevään 2015 aikana. Nyt on käynyt selväksi, että avokanavan tekemistä ei kannata jatkaa nyt, vaan osa tuesta on parempi jättää käyttämättä tai ohjata muihin toimenpiteisiin, ja antaa alueen kuivua suunnitelman mukaisesti. Lisäpaineita aiheuttaa se, etteivät kaikki ensimmäisen vaiheen kustannukset menneet läpi ELY-keskuksen tarkastuksessa, vaan kunnan tekemän kilpailuttamisen laiminlyönnin ja väärän allokoinnin takia noin 100 000 euroa kustannuksista hylättiin. EU-tukea onkin siis noin 50 000 € enemmän käyttämättä!

Aamulehden toimittajalta on kokonaan jäänyt mainitsematta, että hanke on kansalaisten oma hanke, jota on vuosikausia valmisteltu talkoilla ja johon kansalaiset ovat saaneet hankittua todella merkittävän 50 % EU-tuen. Lisäksi on jäänyt huomaamatta, että kansalaiset ovat sitoutuneet maksamaan itse merkittävän summan hankkeesta, noin 1000 € per ranta-asukas ja osallistuvat myös toteutukseen erilaisilla talkootyöpanoksilla. Tämä kaikki siitä huolimatta, että järvien kunnosta huolehtiminen on kunnan ja viranomaisten vastuulla ja EU:n vesipuitedirektiivi vaatii kaikkien EU:n järvien olevan kunnoltaan luokassa ’hyvä’ vuoteen 2015 mennessä. Siis kaikkien EUROOPAN järvien! Ja me täällä Suomessa Lempäälässä olemme kahden luokan päässä tavoitteesta tasolla ’välttävä’. Pitäisikö hävettää näin suomalaisena.

Hankkeesta voisi tehdä myös innostavan jutun siitä miten kansalaiset, virkamiehet ja poliitikot täällä Euroopan pohjoisilla perillä yhdessä tuumin tarttuvat härkää sarvista ja käyvät taistoon lähiympäristömme puolesta ja päättäväisesti ovat viemässä läpi lähes mahdottomana pidetyn järvialueen kunnostamisen. Tehtävät toimet eivät ole mitään piperrystä, vaan varsin massiivisia ja merkittäviä toimia, joilla tavoitellaan nopeita ja pysyviä muutoksia järvien tilassa. Muilla mahdollisilla kunnostustoimilla, kuten ilmastuksella tai kemiallisella käsitellyllä saavutettaisiin vain hetkellinen ja paikallinen parannus vedenlaatuun, joten vaikka rakennusinvestoinnit ovat vedenjohtamisessa selvästi suurempia, vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja käyttökustannukset alhaisia. Kunnan ja ELY-keskuksen käynnistämät ojien kemikalisoinnit ovat puolestaan pysähtyneet suojeltavien viitasammakoiden esiintymiseen eikä päästöjen rajoittaminen kosteikkojen avullakaan ole saavuttanut suurta edistystä.