Kirje kunnanvaltuutetuille

Yhdistys haluaa tuoda julki perustelunsa hankkeen seuraavan vaiheen puolesta

Hankittu rahoituspaketti ja kuntalaisten tuki 

Hankkeella on vahva kuntalaisten tuki. Yli 200 yhdistyksen jäsentä osallistuu hankkeeseen ja sen rahoitukseen yhdistyksen kautta. Lisäksi ranta-asukkaat osallistuvat rahoitukseen merkittävällä osuudella puhdasta rahaa (220 €/v tai 800 € kertalahjoitus). Heti aluksi osuutensa maksoi jo lähes 100 ranta-asukasta. Tavoitteemme on saada 150 asukasta mukaan. Yhteensä mukana on siis noin 300 kansalaista, minkä lisäksi rahoitukseen osallistuu yrityksiä ja kansalaisia pienemmillä lahjoituksilla. 

Hankkeelle on hankittu kansalaisten toimesta 50 % tuki EU-rahoitusta ELY-keskukselta. Lisäksi kansalaiset ja kunnostusyhdistys ovat tehneet ja tulevat tekemään merkittävän määrän töitä talkoina niin hankkeen valmistelussa ja suunnittelussa kuin kanavan raivauksessa, maisemoinnissa ja muissa maastotöissä sekä jatkohoidossa. 

Kunnan osuudeksi kustannuksista jää laskutavasta riippuen 20 – 40 %. 

EU-rahoitus hyötykäyttöön alueen kehittämiseen ja töitä suomalaisille 

ELY:n EAKR(EU)-rahoitusta on käyttämättä yli 50 000€. Tämä raha katoaa huhtikuussa 2015, jollei sitä käytetä suunnitelman mukaisesti kanavan rakentamiseen. Hankkeelle neuvotellut EU-rahat on käytettävä alueen kehittämiseen ja samalla luodaan työtä suomalaisille yrittäjille ja työntekijöille laman keskellä. 

Hankkeeseen on jo käytetty yli 500 000 €. Olisi vastuutonta lopettaa juuri nyt, kun kohtuullisilla kuluilla on osoitettavissa hankkeen jatko kustannustehokkaasti mahdolliseksi. Toinen neljännes ei tule maksamaan 1,1 M€, kuten teknisen toimen teettämässä riskiarviossa arvioidaan, vaan urakoitsijan tarjouksen mukaisen 122 500 €, josta Lempäälän kunnan osuus on 37 000€ EU-tuen, yhdistyksen ja ranta-asukkaiden osuuksien jälkeen. 

Ympäristö 

Hankkeen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, nopeasti saavutettavia ja pitkäaikaisia. 

Järviemme tila on kahden luokan päässä hyvästä, mihin Vesipuitedirektiivinkin mukaan kaikkien Euroopan järvien tulisi kuulua vuoteen 2015 mennessä. Siis kaikkien Euroopan järvien! Meidän Hulausjärvemme Suomessa Lempäälässä, osa Pyhäjärven vesistöä, ei ole edes luokassa tyydyttävä, vaan välttävä. 

Näillä järeillä toimilla on mahdollista aikaansaada poikkeuksellisen nopea ja merkittävä muutos vesistön laatuun. 

Lähidemokratian malliesimerkki 

Hanke on täysin poikkeuksellinen malliesimerkki kansalaisten aloitteesta lähteneestä hankkeesta, joka tehdään kansalaisten ja julkishallinnon yhteistyönä niin toteutuksen kuin rahoituksen osalta. Hanke tulee saamaan merkittävää huomiota niin kansallisesti kuin kansainvälisesti esimerkkinä uuden ajan aktiivisesta lähidemokratiasta. Lempääläläiset poliitikot ja virkamiehet voivat hankkeen valmistuttua varautua kutsuttuna Brysselin matkailuun kertomaan, miten tämä EU:nkin rahoittama hanke toteutettiin. 

Tarvittava rahoitus 

Valtuustolle esitetään 187 000 € budjetointia. 

On hyvä huomata, että pääosa rahoista tulee palautumaan kunnan käyttöön muiden rahoittajien osuuksina 

Kuten esityksestä käy ilmi, koostuu 187 000 € seuraavista kuluista:

- Rakennusurakka: 122 496 €

- Kustannusvaraus kaivuluiskien tukemista varten urakkaan sisältyvän osuuden lisäksi: 30 000€

- Aiemmin rakennetun osuuden eroosiosuojaus arkeologin laatiman hoitosuunnitelman mukaisesti: 16 000 € + työt 2 500 €

- Rakennuttajakonsultin valvontakustannus: 16 000€ 

Lisäksi esityksessä todetaan, että hankkeeseen saataneen 50 % EAKR-rahoitus ja kunnostusyhdistys on sitoutunut maksamaan 12 % kuluista ja lisäksi ylimääräisen 10 000 €. 

Näitähän ei kuitenkaan budjettiesityksessä ole huomioitu kustannuksia alentavana. On hyvä huomata, että muiden osapuolien osuudet tulevat palautumaan kunnalle. 

Tarvittava lopullinen rahoitus: 

- Rakennusurakasta (122 496 €) kunnan osuus on 36 548 €.

- Jos halutaan tehdä lisävaraus (30 000 €) jo urakkaan sisältyvään luiskan tukemisen lisäksi, on kunnan osuus tästä 11 400 €

- Aiemmin rakennetun osuuden eroosiosuojausta ei ole välttämätöntä toteuttaa tässä vaiheessa. Luontainen kasvillisuus leviää sinne itsestäänkin. Yhdistys voi talkoilla jouduttaa kasvillisuuden leviämistä ja on luvannut talkoilla hoitaa myös hoitosuunnitelman mukaisen eroosiosuojauksen työt. Tämä voidaan siis jättää tekemättäkin, etenkin jos vaihtoehtona on, ettei tehdä kuitenkaan.

- Rakennuttajakonsultin valvontakustannus, joka säästää kunnan oman resursoinnin: 16 000 €

Tarvittava rahoitus kunnalta on siten todellisuudessa riskivarauksen sisältäen 64 000 €, ja eroosiosuojauksen kanssakin maksimissaan 80 000 €.

Tekninen toteutus

Valvojana on A-insinöörit Rakennuttaminen Oy:stä kokenut rakennuttamisen asiantuntija Ville Holopainen, joka on jo hyvin perehtynyt hankkeeseen ja alueeseen valvottuaan Turuntien putken auki kaivuun ja kilpailutettuaan molemmat urakkavaiheet. Hyväksytyn edullisimman tarjouksen tehnyt urakoitsija on erittäin kokenut pohjanmaalainen maarakentaja, jolla on kokemusta vesistökunnostushankkeista ja pehmeillä maa-alueilla rakentamisesta. Urakoitsijan kalusto sopii hankkeeseen erinomaisesti pitkäpuomisine kaivinkoneineen ja tela-alustaisine dumppereineen, jopa niin hyvin, että urakoitsija uskoo pystyvänsä tekemään hankkeen ilman routaakin, mitä on kuitenkin pidetty onnistumisen edellytyksenä. 

Maa on pehmeää, mutta rakennettavissa, kunhan luiskavakavuudeltaan heikoin kohta tuetaan murskeella ja geosynteettisillä tuotteilla työsuunnitelman mukaisesti. Tarpeen mukaan urakoitsija voi myös loiventaa luiskan kaltevuuksia tai käyttää muita kustannustehokkaita tukitoimia. Nämä toimenpiteet sisältyvät urakkahintaan. 

Riskit 

Riskiä kustannusten karkaamisesta käsistä ei ole, koska sopimuksen mukaisesti hanke keskeytetään, jos kaivaminen ei onnistu suunnitellusti tai kustannukset uhkaavat ylittää sopimushinnan. 

Rakennettava alue on peltojen keskellä oleva valtaoja. Laaja-alaisia vahinkoja ei aiheudu, vaikka ojan penger sortuisi jostain kohdin. Riskiä esim. rakennusten vaurioitumisesta ei ole, koska ojan penkereellä ei ole rakennuksia. Lähimmät rakennukset sijaitsevat yli 50 m etäisyydellä pohjoispuolella. 

Jos alkuvuosina luiskiin tulee eroosiota tai pieniä sortumia, ne korjataan, kuten tapana on. Mahdollisissa korjauksissa siirrettävät maa-massat ja aiheutuvat kustannukset ovat pieniä. 

Riskeistä on olemassa useita asiantuntijalausuntoja. Teknisen toimen Rambollilta tilaama riskikartoitus esittää riskit varsin kattavasti ja ansiokkaasti sekä laskelman täysin riskittömän rakentamistavan kustannuksiksi. Täysin riskitön rakentaminen ei kuitenkaan ole tämän kaltaisessa maaseudun haja-asutusalueen ympäristöhankkeessa järkevää eikä edes mahdollista, vaan on edettävä riskit halliten ja luonnon olot huomioiden kustannustehokkaasti. Jami Ahon tekemä suunnitelma lähtee tästä, kunnan palkkaama rakennuttajakonsultti Ville Holopainen vakuuttaa riskien olevan esitetyllä etenemistavalla hallittavissa, valittu kokenut urakoitsija on tutustunut alueeseen ja sitoutuu urakkatarjoukseen myös kaiken saamansa lisätiedon jälkeen ilman uusia varauksia, Pirkanmaan Ely-keskuksen vesien hoito ja vesivarat -yksikön päällikkö Ari Nygrén on todennut, että jos riskit toteutuisivat se selviäisi ensimmäisellä viidelläkymmenellä metrillä ja työt keskeytettäisiin, sekä että tämä hanke on valtakunnallisesti todella merkittävä ja EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteiden mukainen ja että sille pystytään jatkossa hakemaan lisää kansallista rahoitusta.

Toivomme yhdessä saavamme hankkeemme eteenpäin ja kanavasta, järvistä ja kansalaisten ja kunnan onnistuneesta yhteishankkeesta malliesimerkin ja maamerkin Lempäälään. 

Ystävällisin terveisin 

Hulauden vesialueen kunnostusyhdistyksen puolesta

Mika Niemelä, FM, toimitusjohtaja, MediWare Oy

Heikki Kulmala, maanviljelijä, yrittäjä

Reijo Ajosmäki, laskentapäällikkö, Elematic Oy Ab, eläkkeellä 

Juha Eskola, yrittäjä, Lempäälän turvapalvelu Oy 

Pertti Fagerlund, DI, maakuntakaavoittaja, eläkkeellä

Minna Leppänen, DI, yliopisto-opettaja, Tampereen teknillinen yliopisto; geotekninen suunnittelija, Ramboll Finland Oy

Kimmo Pantti, toimitusjohtaja, Packlink Oy

Markku Sivula, DI, räjähdysainetekniikka-asiantuntija, Puolustusvoimat